Miksi meillä on tunteita?

Miten opetat tunnetaitoja lapsellesi?

Kaikki tunteet ovat tarpeellisia ja sallittuja. Lasten tunteisiin suhtaudutaan usein vähätellen tai niitä ei edes huomata. Joskus aikuisen on vaikea kestää lapsen suru, kiukku tai pettymys ja he pyrkivät poistamaan lapsen tunteet. Lapsella on kuitenkin lupa tuntea ja opetella tunnetaitoja. Tunteiden tunnistamista ja tunnesäätelyä täytyykin opetella samalla tavalla kuin muita taitoja.

Tunnetaidot kehittyvät vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Pieni lapsi kokee tunteet usein hyvin kokonaisvaltaisina eikä hän aina tunnista tunnetta ja sen yhteyttä käyttäytymiseen. Aikuista tarvitaan antamaan tunteelle nimi ja selittämään, mistä tunne johtuu. Näin lapsi kokee tulleensa ymmärretyksi ja oppii ymmärtämään itseään.

Kun opetamme lapselle tunnesäätelyn taitoja, emme opeta lasta hallitsemaan tunteitaan, vaan käytöstään. Lapsi saa olla vihainen, mutta hän ei saa satuttaa itseään tai muita eikä rikkoa esineitä. Kun aikuinen nimeää lapselle tunteita, lapsi oppii tunteitaan kuvaavia sanoja eikä hänen tarvitse hallita tunnetilojaan epäsopivalla käyttäytymisellä. Tunteiden tunnistamisessa, nimeämisessä ja ilmaisussa voidaan käyttää apuna kuvallista materiaalia.

Ohjeita tunnekuvien käyttöön

Tunnekuvien avulla aikuinen voi jäsentää tunteiden tunnistamista ja tukea tunteiden nimeämistä. Käyttämällä tunnekuvia lapsi voi myös ilmaista tunteitaan, vaikka hän ei pysty kertomaan niistä sanallisesti. Tunnekuvia ei useinkaan kannata käyttää, kun lapsi on voimakkaan tunteen vallassa. Usein lapsi kuitenkin mielellään käy läpi tilanteita aikuisen kanssa tunnekuvien avulla, kun hän on jo vähän rauhoittunut. Tunnekuvia on hyvä pitää lapsen saatavilla esimerkiksi jääkaapin ovessa sillä korkeudella, että lapsi näkee ne hyvin. Ei ole oikeaa tai väärää tapaa käyttää tunnekuvia. Voitte löytää myös omia keinoja käyttää niitä. Ei ole myöskään oikeita tai vääriä kuvia. Voitte vaikka piirtää omia kuvia, etsiä kuvia netistä ja kirjoista tai leikata niitä lehdistä.

Tunnekello

Tunnekello
 

Tunnemittarit

Tunnemittarit


Tunteet kehossa:

Tunnetaidot

poika (pdf, 214 Kt)
tyttö (pdf, 223 Kt)

Tunteet
 

Tunnista mikä tunne lapsen toiminnan taustalla on. Aikuiset usein kommentoivat lapsen tekemisiä, mutta lapsen näkökulmasta tunteiden nimeäminen selkeyttää joskus tilannetta enemmän. Esimerkiksi kun lapsi huutaa tai heittelee tavaroita, lapselle voi sanoa: ”Sinä olet hyvin vihainen, mutta minä en tiedä miksi” tai ”Olet hyvin vihainen, koska en ostanut sinulle karkkia” tai ”Tänään on ollut hurjan jännittävä päivä ja olet varmaankin jo väsynyt.” Lapsen tunteita kannattaa havainnoida ääneen: ”Sinua taitaa harmittaa, kun et saanut kutsua synttäreille” tai ”Taidat pitää tästä pelistä!”.

Tunnetaidot (pdf, 67 Kt)

Onko vanhemmalla lupa tuntea?

Lapsen kanssa eläminen herättää väistämättä monenlaisia tunteita. Niin kuin lapsellakin, myös vanhemmalla on lupa ilmaista omia tunteitaan. Joskus vanhemmat pelkäävät, että tunteiden ilmaisu vähentää vanhemman uskottavuutta. Suuttumus saattaa kuitenkin antaa pontta vanhemman vaatimuksille ja saa lapsen huomaamaan, että vanhempi on tosissaan. Myös rakkauden näyttäminen on tärkeää; se lujittaa vanhemman ja lapsen välistä kiintymystä. Muista myös kertoa lapselle omista tunteistasi. Selitä lapselle, miksi olet huolissasi tai ilahtunut. Tapa, jolla aikuinen ilmaisee tunteitaan, toimii samalla mallina myös lapselle.

Millaiset tunteet omassa lapsuuden kodissasi olivat sallittuja? Millaiset tunteet olivat kiellettyjä? Mitä tunteita toivoisit itse oppivasi käsittelemään paremmin? Omien tunteiden tunnistaminen ja käsittely antaa pohjan toisten tunteiden tunnistamiselle ja niiden säätelylle. Mitä paremmin tunnemme itseämme ja tunnistamme omia tunteitamme, sitä vähemmän olemme toisten ja omien tunnetilojen vietävissä.

Kuvalähteet: Boardmaker® & Papunetin kuvatyökalu