Finnoo.fi

Asumista ekologisemmin ja yhteisöllisemmin


Asumista ekologisemmin ja yhteisöllisemmin

Rakentamisen aikana voidaan tehdä paljon valintoja, jotka vaikuttavat siihen, miten suureksi rakentamisen hiilijalanjälki kasvaa. Kauaskantoisessa rakentamisessa nähdään asiat omaa tai urakoitsijan tavoitetta pidemmälle, sillä rakennuksen käyttäjät muodostavat tärkeän osan siitä, mistä ja miten paljon päästöjä syntyy. Tällöin jokin kalliimpi valinta, ratkaisu tai materiaali voi osoittautua pidemmällä aikavälillä ekologisemmaksi vaihtoehdoksi.

 

Ekologisuus ja yhteisöllisyys kulkevat käsi kädessä. Asumiselta kaivataan yhä enemmän yhtenäistä henkeä. Vaikka suomalaisilla onkin ollut tapana istua lähinnä oman kodin turvissa, tervehditään naapureita myös kerrostaloasumisessa yhä enemmän. Tarkoituksenmukainen yhteisöllisyys vähentää erimielisyyksien riskiä, joita joka tapauksessa asumisessa aina kohdataan.

 

Luotettava isännöinti ja yhteiset tavoitteet

Vaikka yksilön valinnoilla on merkitystä, niin merkitystä on myös isännöinnin puolelta tehdyillä valinnoilla. Kun isännöinti on tietoinen kulutuksesta, pystyy se myös vaikuttamaan siihen. Parhaimmillaan juuri kestävään kehitykseen panostava isännöinti voi toimia esimerkkinä muille asukkaille siitä, millaisilla säännöillä, ohjeilla ja suosituksilla päästään kohti yhteisiä tavoitteita ja pienempää hiilijalanjälkeä. Hyvä tapa määritellä, toteuttaa ja saavuttaa ympäristöystävällisempää asumista on taloyhtiön hallituksen ja isännöinnin yhdessä tekemä jatkuva yhteistyö taaten myös sen, että erimielisyydet näiden kahden välillä pystytään minimoimaan. 

 

Isännöintipalveluiden jatkuvaan kehittymiseen on tullut viimeisten vuosien aikana merkittäviä parannuksia, sillä isännöintiä hoitavia yksityisia yrityksiä (sekä yrittäjiä) on ilmaantunut markkinoille mukavissa määrin. FREE! Laskutuspalveluiden tyyppiset, kevytyrittäjyyttä tarjoavat palvelut ovat osaltaan edesauttaneet yrittämisen helppoutta, jonka johdosta isännöintipalveluita voi markkinapaikan koosta riippuen lähteä tarjoamaan asiakkaille jo hyvinkin pienellä mittakaavalla. 

 

Kierrättäminen kuuluu jokaiselle

Lähes jokaisessa taloyhtiössä kierrättämisen perusteet osataan ja lajittelupisteet ovat yleensä ottaen varsin kattavat. Taloyhtiön pihalta löytyy jäteastiat sekajätteen lisäksi muun muassa biojätteille, lasille ja kartongille. Myös muita lajittelua helpottavia ratkaisuja voidaan ottaa käyttöön, jotta lajittelu sujuu jokaiselta. Merkittävintä onkin pystyä tarjoamaan lisää tietoa omien valintojen seurauksista sekä selventää kierrätetyn jätteen lopullinen käsittely asukkaille tai muille rakennuksessa olevien tilojen käyttäjille. Kierrättämiseen voidaan vaikuttaa myös kotiin asennetuilla roska-astioilla asentamalla omat jäteastiat lajiteltujen jätteiden mukaisesti. Asennoituminen kierrättämiseen on usein positiivisempaa kaupungissa asuvilla osin juuri sen helppouden vuoksi. Tämän vuoksi kaupunkiasumisesta opitut tavat pitäisi onnistuneesti saada muokattua ja luotua maaseudulla ja taajamassa elämiseen sopiviksi. 

 

Pienempiä asuntoja ja lisää yhteisöllisiä tiloja

Asunnot pienenevät, haluttiin sitä tai ei. Suomalainen on asunut viime vuosikymmeninä melko väljästi; omakotitaloihin on rakennettu isoja huoneita, ja jokaiselle lapselle on haluttu oma huone. Tiedetään kuitenkin, että yksi merkittävimmistä päästöjä vähentävistä tekijöistä on asuinneliöistä supistaminen. Tiiviimpi asuminen tuo hyötyjä ilmaston ja ympäristön näkökulmasta, mutta edellyttää luovuutta ja yhä parempia tilaratkaisuja rakennuksen suunnittelu- ja toteutusvaiheissa. Monet ovat myös valmiita supistamaan neliöiden määrästä, ja tämän trendin oletetaan kasvavan. Pienempien asuntojen vuoksi yhteisöllisille tiloille on tarve, ja niitä näkee yhä enemmän osana rakennuksen suunnitteluvaihetta. Muun muassa yhteiset kerhotilat sekä viheralueet ovat esimerkkejä yhä useammin halutuista yhteisöllisistä tiloista. 

 

Viherrakentamisesta voimaa ja lisää neliöitä

Viherrakentamista pidetään yhtenä kiinnostavimmista tavoista laajentaa oman asunnon neliöitä ulospäin. Mutta mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan? Viherrakentaminen koostuu istutetuista viheralueista, pihoista ja puutarhoista, ja sen suunnittelussa otetaan parhaimmillaan huomioon sen ympärivuotinen käyttö, kesto ja elinkaari sekä kaupunkiviljelyn mahdollistaminen ja helppous. Viheralueilla saadaan lisättyä viihtyvyyttä ja lisää elintilaa, mutta myös kasvatettua asunnon ja asuinalueen arvoa. 

Uusiutuvat energialähteet osana päästöjen vähentämistä

Uusiutuvista energialähteistä on puhuttu vuosikymmeniä, ja tämä tuskin tulee muuttumaan. Näitä uusiutuvia energialähteitä on kuitenkin lähdetty tuomaan myös asumiseen. Rakentamisen suunnitteluvaiheessa voidaan tuoda jo ilmi se, että tavoitteena on hiilidioksidipäästöiltä mahdollisimman pieni tai neutraali rakennus. Tällöin voidaan harkita muun muassa aurinkopaneelien asentamista, ilmalämpöpumppua sekä maalämpöä. Uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen rakentamisessa lienee kiinni ennen kaikkea sen hinnasta – kun hinnat saadaan riittävän alhaisiksi, uusiutuvia energialähteitä aletaan hyödyntämään yhä monipuolisemmin.