Finnoo.fi

Kirjoittajalta admin


Valintoja tekevät kaikki, ja valinnoilla on aina vaikutusta. Ympäristöystävällisempiä valintoja vaaditaan niin valtiolta, kunnilta kuin yrityksiltä ja yhdistyksiltä sekä myös yksilöiltä. Välillä on vaikeaa arvioida, onko oma toiminta kestävää ja vastuullista, sillä harvoin kyseenalaistamme omaa toimintaamme valintoja tehdessä. Impulsiiviset valinnat usein kuitenkin kuormittavat luontoa ja ilmastoa, joten on hyvä opetella hillitsemään harkitsemattomia kulutustottumuksia. Olitpa sitten tekemässä valintoja yksilönä, yrittäjänä, työntekijänä tai osana harrastustoimintaa tai yhdistystä, voi näitä viittä kysymystä käyttää apuna omassa pohdinnassa. 

Miten asumisesta koituviin päästöihin voi vaikuttaa?

Asuminen tuottaa yhden kolmasosan yksilön hiilijalanjäljestä. Monet kokevat tuon jalanjäljen olevan myös sellainen, johon ei itse juuri pysty vaikuttamaan. Useita huolestuttaa myös asumisen mukavuus. Voinko minä oikeasti tinkiä asunnon koosta, tarvitsenko näin monta huonetta tai pystynkö pudottamaan huoneen lämpötilaa parilla asteella? Jokainen tekee näiden osalta omat arvionsa. Kun valojen sammuttamisesta, pienemmästä huonelämpötilasta sekä yhteisöllisestä asumisesta saa itselleen rutiinin, ei se loppujen lopuksi poikkea juuri asumisen viihtyvyydestä. Asumisen päästöjä pohtiessa voi myös miettiä, onko remontille tarvetta. Vanhat ikkunat voi olla hyvä vaihtaa, ja uusia kodinkoneita ostaessa voi suosia energiatehokkaampia koneita. Yksi hyvä tapa on seurata sähkön ja veden kulutusta säännöllisesti. Seuraamalla lukuja näkee sen, mitä konkreettisia vaikutuksia omilla valinnoilla on etenkin pitkällä aikavälillä. 

Kuinka hyvin osaan ja jaksan kierrättää?

Kierrättäminen on helppoa ja mukavaa. Se opetetaan monille jo koulussa, ja kierrätysohjeet on saatavilla netistä muutamalla klikkauksella. Yllättävän moni meistä heittää kuitenkin sekajätteeseen asioita ja esineitä, jotka olisi voinut kierrättää joko kokonaan tai osittain. Kierrättämisestä on saatavilla helppoja video-oppaita myös verkossa, ja monet ovat valmiita auttamaan, mikäli kierrättämisestä on mitään kysyttävää. Toinen kysymys on jaksaminen, sillä kierrättäminen voi viedä hieman aikaa etenkin, mikäli tuotteista täytyy irrotella eri osia eri lajitteluastioihin. Tätä voi helpottaa kahdella tavalla. Valitse tuotteita, jotka on mahdollisimman helppo kierrättää, jolloin säästyt vaivalta. Toinen, kestävämpi menetelmä on tehdä kierrättämisestä tapa.  Lue lisää➥


Miltä näyttää Suomi 10 vuoden päästä? Harva osaa antaa tähän konkreettista vastausta, mutta on varmaa, että ympäristöystävällisyyden, ekologisuuden ja kestävän kehityksen kannalta Suomen on oltava muiden EU maiden kanssa nykyistä säästävämpi ja energiatehokkaampi ratkaisujen, tavoitteiden, rakentamisen ja ihan jo jokapäiväisten valintojen suhteen. Vastuullisuutta painottaa jokainen aina valtiosta kuntiin, yrityksistä yhdistyksiin sekä yksilöihin, joilla on vaikutusvaltaa. Mutta miten ympäristöystävällisyys otetaan huomioon 10 vuoden päästä ja millaisia vaikutuksia sillä on asumiseen ja elämiseen? 

EU ja hallituksen tekemät päätökset ohjaavat Suomen toimintaa

Euroopan unioni sekä Suomen valtio ovat sitoutuneet lukuisiin tavoitteisiin, joiden tavoiteajat ovat tiukat ja kohdistuvat välille 2030 – 2035. Euroopan unionin tasolla Suomi on sitoutunut vähentämään kasvihuonepäästöjä 40% vuoden 1990 luvuista sekä nostamaan uusiutuvien energialähteiden käytön 32 prosenttiin kaikesta käytetystä energiasta. Suomen omat tavoitteet ovat tätäkin tiukemmat – hiilineutraali Suomi tulisi olla saavutettu jo vuoteen 2035 mennessä. 

Vuonna 2030 asutaan tiiviimmin, yhteisöllisemmin ja jakaen

Vaikka maaseudulle haikailee paluuta aina osa meistä, on totuus se, että kaupungistuminen näyttää jatkuvan edelleen kovaa vauhtia. Tämä muuttoliike ajaa kaupungit valitsemaan joko levittäytymisen tai tiiviimmän asumisen strategian. Yhä useampi haluaa kuitenkin asua lähellä palveluita ja olla kävelymatkan päässä kaikesta. Tämä ohjaa tiiviimpään asumiseen, mikä taas vaikuttaa rakentamiseen. Pienempiin tiloihin kehitetään yhä parempia ratkaisuja, jotta asunnot pysyvät viihtyisinä ja asuttavina. 

Tiiviimmän asumisen ohella on arvioitu, että jakamistalous sekä yhteisöllisyys kasvaa asumisessa, ja näitä osataan myös taloyhtiöiltä vaatia. Rakennettaessa panostetaan yhä enemmän yhteisiin tiloihin, sillä ne nähdään oman kodin jatkeena sekä myös mahdollisuutena tutustua ja lähentyä muiden asukkaiden kanssa. Kymmenen vuoden päästä myös jakamistalouden ajatus on todennäköisesti jo enemmän todellisuutta. Todetaan, että kaikkea ei tarvitse omistaa, vaan asioita voidaan yhä enemmän myös lainata tai hankkia yhteiseen käyttöön.  Lue lisää➥


Rakentamisen aikana voidaan tehdä paljon valintoja, jotka vaikuttavat siihen, miten suureksi rakentamisen hiilijalanjälki kasvaa. Kauaskantoisessa rakentamisessa nähdään asiat omaa tai urakoitsijan tavoitetta pidemmälle, sillä rakennuksen käyttäjät muodostavat tärkeän osan siitä, mistä ja miten paljon päästöjä syntyy. Tällöin jokin kalliimpi valinta, ratkaisu tai materiaali voi osoittautua pidemmällä aikavälillä ekologisemmaksi vaihtoehdoksi.

Ekologisuus ja yhteisöllisyys kulkevat käsi kädessä. Asumiselta kaivataan yhä enemmän yhtenäistä henkeä. Vaikka suomalaisilla onkin ollut tapana istua lähinnä oman kodin turvissa, tervehditään naapureita myös kerrostaloasumisessa yhä enemmän. Tarkoituksenmukainen yhteisöllisyys vähentää erimielisyyksien riskiä, joita joka tapauksessa asumisessa aina kohdataan.

Luotettava isännöinti ja yhteiset tavoitteet

Vaikka yksilön valinnoilla on merkitystä, niin merkitystä on myös isännöinnin puolelta tehdyillä valinnoilla. Kun isännöinti on tietoinen kulutuksesta, pystyy se myös vaikuttamaan siihen. Parhaimmillaan juuri kestävään kehitykseen panostava isännöinti voi toimia esimerkkinä muille asukkaille siitä, millaisilla säännöillä, ohjeilla ja suosituksilla päästään kohti yhteisiä tavoitteita ja pienempää hiilijalanjälkeä. Hyvä tapa määritellä, toteuttaa ja saavuttaa ympäristöystävällisempää asumista on taloyhtiön hallituksen ja isännöinnin yhdessä tekemä jatkuva yhteistyö taaten myös sen, että erimielisyydet näiden kahden välillä pystytään minimoimaan. 

Isännöintipalveluiden jatkuvaan kehittymiseen on tullut viimeisten vuosien aikana merkittäviä parannuksia, sillä isännöintiä hoitavia yksityisia yrityksiä (sekä yrittäjiä) on ilmaantunut markkinoille mukavissa määrin. FREE! Laskutuspalveluiden tyyppiset, kevytyrittäjyyttä tarjoavat palvelut ovat osaltaan edesauttaneet yrittämisen helppoutta, jonka johdosta isännöintipalveluita voi markkinapaikan koosta riippuen lähteä tarjoamaan asiakkaille jo hyvinkin pienellä mittakaavalla.  Lue lisää➥


Rakentaminen kuluttaa paljon, ja sen tuottamien päästöjen tiedetään olevan isot. Rakentamista kuitenkin tarvitaan, sillä erityisesti kaupunkeihin tarvitaan lisää asuntoja mutta myös muita tiloja muuttopaineen kohdistuessa juuri kaupunkialueille. Rakentaessa voidaan tehdä kuitenkin useita valintoja, joilla on vaikutusta lopulliseen hiilijalanjälkeen. Tässä artikkelissa tuodaan ilmi rakentamisen materiaaleihin koskevia seikkoja, joilla voi vaikuttaa ympäristöystävällisyyteen sekä rakennuksen elinkaareen. 

Puu on materiaalina ympäristöystävällisin

Puukerrostalot ovat suositumpia kuin koskaan. Ympäristöministeriön tuottaman kyselyn mukaan joka viides Suomen kunnista aikoo rakennuttaa puukerrostaloja vuosina 2020-2021. Yhä useammalle asuinalueelle halutaan rakentaa nimenomaan puukerrostaloja, sillä niitä pidetään kauniina, viihtyvyyttä lisäävinä, suomalaiseen maisemaan sopivina sekä ennen kaikkea ympäristölle ystävällisinä. Aiemmin oltiin huolissaan etenkin paloturvallisuudesta, mutta nykyään paloturvallisuutta on puutaloissa saatu kehitettyä niin, että sitä ei enää nähdä uhkana rakentamiselle. Puu on uusiutuva luonnonvara, ja tätä luonnonvaraa on Suomessa paljon. Puun kuljettaminen on myös edullisempaa, ja puu sitoo hiilidioksidia itseensä. On kuitenkin huomioitava, että puurakentaminenkaan ei ole päästötöntä. Tämän vuoksi on hyvä suunnitella materiaalin käyttö viisaasti ja tehokkaasti. 

Eristykset kannattaa valita huolella

Rakennettaessa mitä tahansa tulee eristysten valinta melko pian olennaiseen osaan rakennusprojektia. Etenkin Suomen sääolosuhteet asettavat jopa vaativat olosuhteet eristämisen suhteen, ja rakennuksen pitäisikin pystyä pitämään lämpöä sisällä mahdollisimman tehokkaasti. Olipa kyse pohjan, seinien tai katon eristämisestä, voidaan eristeiden valinnassa ottaa käyttöön parempia vaihtoehtoja, joiden tuottamisessa on käytetty muun muassa kierrätettyjä materiaaleja tai materiaalit itsessään tuottavat vähän päästöjä.  Lue lisää➥


Tuhannet linnut kirivät aikatauluaan kiinni sunnuntaina, jolloin koettiin vuoden ensimmäinen varsinainen muuttoaalto. Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen eli Tringan toimialueella havaittiin esimerkiksi tavanomaista runsaampaa töyhtöhyyppien muuttoa. Espoossa laskettiin Soukassa yli 1 000 muuttavaa hyyppää, ja useiden satojen töyhtöhyyppien muuttoja nähtiin myös Helsingissä Lauttasaaressa ja Vuosaaressa sekä Raaseporin Pohjassa. Ämmässuon kaatopaikan antimista oli ilmestynyt nauttimaan…


Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY jatkaa Suomenojan jätevedenpuhdistamon purkutunnelin kuntokartoitusta elokuun lopussa käynnistyvin kaivutöin. Jätevedenpuhdistamon purkutunneli on louhittu, merenalainen kalliotunneli, jota pitkin puhdistettu jätevesi johdetaan Suomenojan jätevedenpuhdistamolta avomerelle Gåsgrundetin edustalle. Purkutunnelin kuntokartoitus aloitettiin kesäkuussa Suomenojan jätevedenpuhdistamolta kohti Gåsgrundetin luotoa. Kartoitusta jatketaan syyskuun alussa Lilla Bodön ajotunnelin kautta. Tarkistusta varten tehtävät kaivutyöt


Finnoonsataman YVA:n vaikutustyöpaja Kun YVA-selostus asetetaan nähtäville, pidetään myös lakisääteinen yleisötilaisuus vuoden 2013 lopulla. Ajankohdasta tiedotetaan näillä sivulla ja Espoon kaupungin sekä ympäristöhallinnon nettisivuilla. Lue lisää selvityksestä espoo.fi -sivuilta (YVA-asukastyöpajan kooste ja yhteenveto YVA- asukastyöpajasta). Toukokuussa 2013 pidettiin nykytilaan keskittynyt työpaja. Vaikutusten arviointien edettyä pidettiin vaikutuksiin keskittyvä työpaja 18.9. Työpajassa käsiteltiin hankkeen arvioituja


Espoon uuden kaupunginosan Finnoon rakentuminen alkaa. Kiinteistökehitysarvoltaan yli 4 miljardin euron arvoinen Finnoon kaupunginosan rakentuminen käynnistyy pitkän suunnitteluvaiheen jälkeen pohjoisosan pääkatuverkon toteuttamisella. Nyt rakennetaan Finnoonsilta-, Suomenlahdentie- ja Kaitaantie-nimiset katuosuudet. Huomattavin yksittäinen osuus on Finnoon ja Matinkylän yhdistävä 360.