Finnoo.fi

Suomi ja ympäristöystävällisyys vuonna 2030


ympäristö

Miltä näyttää Suomi 10 vuoden päästä? Harva osaa antaa tähän konkreettista vastausta, mutta on varmaa, että ympäristöystävällisyyden, ekologisuuden ja kestävän kehityksen kannalta Suomen on oltava muiden EU maiden kanssa nykyistä säästävämpi ja energiatehokkaampi ratkaisujen, tavoitteiden, rakentamisen ja ihan jo jokapäiväisten valintojen suhteen. Vastuullisuutta painottaa jokainen aina valtiosta kuntiin, yrityksistä yhdistyksiin sekä yksilöihin, joilla on vaikutusvaltaa. Mutta miten ympäristöystävällisyys otetaan huomioon 10 vuoden päästä ja millaisia vaikutuksia sillä on asumiseen ja elämiseen? 

 

EU ja hallituksen tekemät päätökset ohjaavat Suomen toimintaa

 

Euroopan unioni sekä Suomen valtio ovat sitoutuneet lukuisiin tavoitteisiin, joiden tavoiteajat ovat tiukat ja kohdistuvat välille 2030 – 2035. Euroopan unionin tasolla Suomi on sitoutunut vähentämään kasvihuonepäästöjä 40% vuoden 1990 luvuista sekä nostamaan uusiutuvien energialähteiden käytön 32 prosenttiin kaikesta käytetystä energiasta. Suomen omat tavoitteet ovat tätäkin tiukemmat – hiilineutraali Suomi tulisi olla saavutettu jo vuoteen 2035 mennessä. 

 

Vuonna 2030 asutaan tiiviimmin, yhteisöllisemmin ja jakaen

 

Vaikka maaseudulle haikailee paluuta aina osa meistä, on totuus se, että kaupungistuminen näyttää jatkuvan edelleen kovaa vauhtia. Tämä muuttoliike ajaa kaupungit valitsemaan joko levittäytymisen tai tiiviimmän asumisen strategian. Yhä useampi haluaa kuitenkin asua lähellä palveluita ja olla kävelymatkan päässä kaikesta. Tämä ohjaa tiiviimpään asumiseen, mikä taas vaikuttaa rakentamiseen. Pienempiin tiloihin kehitetään yhä parempia ratkaisuja, jotta asunnot pysyvät viihtyisinä ja asuttavina. 

 

Tiiviimmän asumisen ohella on arvioitu, että jakamistalous sekä yhteisöllisyys kasvaa asumisessa, ja näitä osataan myös taloyhtiöiltä vaatia. Rakennettaessa panostetaan yhä enemmän yhteisiin tiloihin, sillä ne nähdään oman kodin jatkeena sekä myös mahdollisuutena tutustua ja lähentyä muiden asukkaiden kanssa. Kymmenen vuoden päästä myös jakamistalouden ajatus on todennäköisesti jo enemmän todellisuutta. Todetaan, että kaikkea ei tarvitse omistaa, vaan asioita voidaan yhä enemmän myös lainata tai hankkia yhteiseen käyttöön. 

 

Rakentamisen ympäristöystävällisyyttä valvotaan ja vaaditaan

 

Asuminen tuottaa noin 30-40% yksilön tuottamista päästöistä. Tämän sekä rakentamisen kuluttavuuden huomioiden tiedetään, että rakentamisesta täytyy saada paljon kestävämpää kehityksen kannalta. Paremmat, kestävät valinnat sekä elinkaariajattelu ovat jo nyt merkittävä osa rakennusten suunnittelua ja toteutusta, mutta monesti budjetti- ja säästösyyt ohjaavat rakennuttajia tekemään myös edullisempia vaihtoehtoja, jotka eivät välttämättä ole ympäristön kannalta parhaimpia. Rakentamiseen kuitenkin kohdistuu paineita ulkoapäin, ja onkin arvioitu, että ympäristöystävällisyyden ja energiatehokkuuden tarkempaa arviointia ja mittaamista tullaan vaatimaan erilaisilla standardeilla yhä tarkemmin. Tietoisuuden kasvaessa myös ostajat osaavat asettaa vaatimuksia rakentamiselle kestävien valintojen suhteen. 

 

Vastuu ympäristöystävällisyydestä kasvaa yksityisellä sektorilla

 

Nykyään lähes jokaisella yrityksellä on vastuullisuusraportti, joka pitää sisällään vastuullisuuden ohjelmat, kehityskohteet sekä ilmaston ja luonnon säilyttämisen omalta osaltaan. Näihin vastuullisuusraportteihin kytkeytyy kuitenkin paljon sanahelinää, jonka läpi yhä useammat kuluttajat näkevät. Vastuullisuus tai sen huomiotta jättäminen tulee aiheuttamaan 10 vuoden päästä yhä isompia tappioita yrityksille, ja ulkopuolelta kohdistuvat paineet pakottavat yrityksiä myös kehittämään yhä ympäristöystävällisempiä ratkaisuja paremman huomisen puolesta. Vastuullisuuden monitorointia tekevät yksittäiset kuluttajat eivätkä vain viranomaiset, ja verkkolähteet antavat monille kuluttajille mahdollisuuden kritisoida kestävää kehitystä vahingoittavia päätöksiä ja tekoja, joita yritys on tehnyt. 

 

Yksilöiden vastuu valinnoista on uusi normi

 

Nykyään yksilöiden vastuuta omista valinnoista peräänkuulutetaan paljon. Yksilön pitäisi osata tehdä järkeviä valintoja, vaikka aina se ei olekaan helppoa. Aiheesta keskustellaan paljon ja ihmiset keksivät yhä luovempia tapoja ottaa vastuuta omasta kulutuksesta. On kuitenkin nähtävissä, että 10 vuoden päästä vastuun ottamisesta tulee helpompaa ja yleisempää. Ympäristöystävällisyydestä syntyykin todennäköisesti uusi normi, jonka ehdoilla ollaan valmiita elämään aiempaa enemmän.